Siirry pääsisältöön

Osa 14: FoResting nimen ja logon tarinaa

Olemme kokeneet luonnon voimistavana elvyttäjänä ja terapeuttina, siellä on aina ollut tilaa hengittää, saada voimia ja levätä. Siksi halusimme yrityksellemme nimen, joka kuvastaisi metsää (forest) ja lepäämistä (rest).

Aluksi nimemme oli FoRest Mood, joka kuvasti metsän ja lepotilan lisäksi metsän tunnelmaa. Onneksi nimi ei mennyt läpi sellaisenaan, vaan saimme nimetä sen uudelleen paljon yksinkertaisemmaksi ja paremmin toimivaksi. Nimeksemme tuli FoResting.

Ollaan menty metsään vuosien mittaan hyvin erilaisten tunnetilojen kanssa, ennen romahuksia tai niiden jälkeen. Aina sieltä on palattu paremmalla fiiliksellä kuin sinne mentäessä. Logon alaliite "ennenku mie romahan" oli mielestämme tätä hyvin kuvaava, metsään voisi mennä ja palveluita käyttää jo ennenku romahtaa!

Vaikka teksti on humoristinen, sen taakse kätkeytyy omia vakavia kokemuksia täysromahuksesta. Kun tietää mistä puhuu, voi olla yhdenvertaisena kanssakulkijana erityisesti suorittamiseen ja stressaamiseen taipuvilla henkilöillä.

Joissain tapauksissa, esim pienissä painetuissa logoissa (takin hiha) jätettiin alaliite pois - logo toimii hyvin ilman sitäkin, eikös?

Logoon haimme yksinkertaisuutta, mitä palvelummekin ovat. Tahdoimme tuoda esiin metsäistä fiilistä ja muutoksen metsäpolun, jonka idea on luonnon avulla ohjata ihmisiä huomaamaan pieniä arkea helpottavia oivalluksia. Oivallusten avulla on mahdollista tehdä suuriakin tasapainoa sekä selkeyttä tuovia muutoksia elämässä, kuten olemme itse tehneet. Polkukokonaisuudet ja palvelut ovat syntyneet omien hyväksi todettujen kokemusten pohjalta.

Logoa pyöriteltiin itse monet sadat kerrat ja saimme hiottua sen pikkuhiljaa nykyisen näköiseksi. @tovarimarketing teki siitä lopullisen tulostus/painoversion, kiitosta vain! 🙏

Työvaatteiksi valikoitui laadukkaat @haglofs untuvatakit, kuoritakit sekä ulkoiluhousut. Painatuksessa käytimme paikallista @bellabit.oy palvelua, josta myös tilasimme luomupuuvillaiset teepaidat. Hatut sekä hädit tilasimme @scancapfinland ista, näistä kiitos @okkonenliisa

Meidät nimesimme Mehtärelapeuteiksi. 

Olisi kiva kuulla millaisia ajatuksia tai tunteita logo, vaatteet ja nimet sinussa herättävät?




#logo #logontarina #työvaatteet #backtobasics #ennenkumieromahan #FoResting #mehtärelaajat #FoRestaajat #elämäntapa #hyvinvointi #yhteistyö #yrittäjyys 

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Osa 17: Sisäisen rauhan jäljillä

Kuka olen?  Nimi: Marjut Räty.  S iviilisääty: Naimisissa.  A mmatti: Yrittäjä.  Mitä nämä edellämainitut asiat minusta kertovat? Tai mitä kertoo se, että olen kouluttautunut moneen eri ammattiin? Mitä kertoo se, että minulla on neljä lasta? Ei oikeastaan yhtään mitään.  Ne ei kerro sitä, että olen voittanut syövän ja noussut ylös monen loppuunpalamisen jälkeen.  Ne ei kerro sitä kuinka paljon työtä olen tehnyt itseni kansssa vapautuakseni lukuisista tunnelukoista, joita olen kuljettanut mukanani lapsuudestani saakka.  Ne ei kerro sitä kuinka syvien vesien kautta voi päästä kiitollisuuden ja luottamuksen tilaan, jossa pääsee kosketukseen hetkessä elämiseen ja elämään kuin ihmeessä. Mitä on elää tässä ja nyt, mitä on tuntea kiitollisuutta elämän kipeimmistä asioista ja mitä on saada rauha sisälleen, jotta voi luottaa elämän kantavaan voimaan? Se on heittäytymistä elämän vietäväksi ja luottaa korkeampaan voimaan, koska omin voimin en pitkälle pääse. Kouluttauduin nuorena vaatesuunnitteli
Lähetä kommentti
Lue lisää

Osa 18: Vastaanottamisen vaikeus

Kyyneleet täyttävät silmäni ja pisarat valuvat poskea pitkin lattialle, itken. Miksi? Kaikkihan on hyvin, eikä nyt aihetta suruihin. Taidankin itkeä hämmennyksestä, tarkemmin siitä miten koen vastaanottamisen. Olen juuri saanut lahjan rakkailta ja ihailemiltani ihmisiltä, nimittäin vanhemmiltani. Olin katsonut Torista tiettyä pihakeinua ja haaveillut josko saisin sellaisen kuistillemme. Äh, liian myöhään - ilmoitus katosi ja keinu oli jo mennyt toisaalle. Pari päivää myöhemmin tuo keinu seisoo pihallamme. Kotiinkuljetettuna. Ihmeellistä kyllä, kaikkien ihmisten joukosta juuri vanhempani olivat olleet kyseisen keinun ostajat ja kun kuulivat, että olin katsonut samaa, toivat sen minulle. "Mutta enhän minä voi ottaa sitä, se on teidän ja yhtä lailla teille tarpeellinen! Te ostitte sen teille, viekää kotiin." Intettyäni aikani vastaan ja huomatessani, että siitä huolimatta keinua puretaan peräkärryn kyydistä pihaamme, tyydyn huokaisemaan täydestä sydämestäni että kiitos! Ristirii
Lähetä kommentti
Lue lisää

Osa 6: Mitä tilanne haluaa opettaa?

Nyt loppu! Tänään 18.5 klo 21.42 on täten viimeinen päivä, kun laitan mieheni pyykit pesuun tai narulle kuivumaan. Jos on pyytänyt toista osallistumaan pyykkihuoltoon huonoin tuloksin, niin saa riittää! Siinäpähän oppii että jos pyykkiä ei pese, ei puhtaita vaatteita ole. Samat kalsarit kolmatta päivää... Ärtymys, kiukku ja raivo valtaa mieleni. Väsyttääkin. Miksi ja miten mieheni voi olla tekemättä mitään, jos minä en voi? Miksi minun pitää siivota, pyykätä, tiskata? Ja millä oikeudella toinen voi vaan olla? Kumpa minäkin voisin joskus vain olla! Mutta kuka sitten hoitaa arjen askareet? Miten pitkään joku voi katsoa kasaantuvia astioita tai pyykkivuoria? Siellä se minun mies jo kuorsaa, nukkuu kun minä vaan siivoilen! Kylläpä kurmittaa! ”Stop, huilahustuokio nyt, nainen!” Tokaisi äkkiä Nokimyssy. Se oli kuullut vuodatukseni ja kipittänyt raollaan olevasta talon ovesta sisään. Se pomppasi kahdella pompulla viereiselle tuolille ja kysyi: ”Mitähän miehesi tällä kertaa peilaa sinusta itse
Lähetä kommentti
Lue lisää